Työhyvinvoinnilla viitataan sellaiseen työilmapiiriin, jossa työntekijällä on sekä henkisesti että fyysisesti hyvä olla. Työhyvinvointi onkin tärkeä osa terveellistä, turvallista ja tuottavaa työtä, jossa sekä työntekijät että työnantajat voivat hyvin ja tuottavat hyvää jälkeä.
Työhyvinvoinnin merkitys on vuosien saatossa kasvanut valtavasti. Tänä päivänä onkin ymmärretty, että tyytyväinen työntekijä tekee työnsä paremmin, siinä missä myös työntekijöihin tyytyväinen työnantaja palkitsee työntekijöitään paremmin. Hyvinvoivassa työilmapiirissä työntekijä voi kokea työnsä sekä mielekkääksi että palkitsevaksi, jolloin tyytyväisyys heijastuu työn laadun lisäksi myös yksityselämään.
Työhyvinvointi rakennusalalla
Työhyvinvointi ei ole pelkästään työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijän tulee kantaa oma kortensa kekoon. Työhyvinvoinnin edistämisestä työpaikalla vastaavat kuitenkin ensisijaisesti aina työpaikan esimiehet ja johtajat yhteistyössä luottamusmiesten ja työterveyshuollon kanssa.
Työhyvinvoinnilla ja työntkeijöiden sitoutumisella on tilastollisessakin mielessä vahva yhteys voitokkaampaan liiketoimintaan. Työ alkaa aina työntekijästä ja jos työntekijä ei ole tyytyväinen, ei myöskään työ suju odotetulla tavalla. Tässä mielessä esimiesten ja työnjohtajien tulisi hyödyntää Questbackin kaltaisia palveluita, jotka auttavat kartoittamaan monipuolisten palveluidensa avulla kokonaisvaltaisempaa henkilöstökokemusta. Tätä kautta työnantaja saa parempaa kuvaa siitä, millaisessa työympäristössä työntekijät tekevät töitä, millaiseksi he mieltävät työnsä ja mitä parantamisen varaa työyhteisöstä voisi löytyä.
Rakennusala on siinä mielessä haastava ala, että kyseessä on hyvin fyysinen työ, jossa monet rakentajat painavat pitkää päivää. Itse asiassa rakennusalalla moni oppii uuvuttavaan työhön, eikä kykene esimerkiksi huomaamaan itse työuupumuksen merkkejä. Tässä mielessä työnjohtajilla on tärkeä asema, sillä heidän tehtävänään on osata tunnistaa sellainen työntekijä, joka ei jaksa enää suorittaa tavanomaisia työtehtäviään normaaliin tapaan.
Fyysisessä työssä, kuten rakennusalalla, levon ja loman tärkeys on ehdoton. Liian lyhyet vapaat tai vaihtelevat työvuorot voivat alkaa nakertamaan työntekijän fyysistä ja henkistä hyvinvointia nopeasti. Osana vahvaa työnhyvinvointia on riittävä lepo. Työnantajan tehtävänä olisikin varmistaa riittävän pitkä palautumisaika, jolloin työntekijä ehtii levätä ja valmistautua uuteen vuoroon. Tiukat projektiluonteiset työt eivät välttämättä tähän pysty, jolloin työnantajan tulisi edellisen projektin päätyttyä varmistaa, että työntekijällä on riittävä määrä vapaapäiviä ennen uuden projektin alkamista.
Esimiehen rooli työhyvinvoinnissa
Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä mielessä on esimiehen rooli. Huonoa työilmapiiriä tai huonosti voivia työntekijöitä ei paranneta irrallisilla tempauksilla ja vuosittaisilla pikkujouluilla. Työyhteisön hyvinvointia edistävän toiminnan tuleekin olla jatkuvaa ja integroitua jokapäiväiseen työhön.
Tässä mielessä työntekijöiden tulisi luottaa esimieheensä. Esimiehen tulisi tehdä selväksi työntekijöilleen, että hänen puoleensa voi kääntyä ongelmassa kuin ongelmassa. Luottamus omaan esimieheen laskee myös kynnystä hakea apua heti, kun sitä tarvitsee. Mitä enemmän esimies on mukana työyhteisössä, sitä enemmän hän on myös perillä siitä, mitä työmaalla tapahtuu ja miten työntekijät tekevät työnsä. Tällöin esille nousevat myös esimiehen sosiaaliset ja pykologiset taidot. Hyvä esimies osaa lukea työntekijöitään ja analysoida tilanteita eri näkökulmista. Vaikka se voikin toisinaan osoittautua haastavaksi, esimiehen tulisi kyetä tunnistamaan työyhteisössä kehittyviä ongelmia jo ennen kuin niitä ehtii syntyä.
Työyhteisön hyvinvointi vaikuttaa merkittävällä tavalla niin yrityksen kilpailukykyyn kuin maineeseen. Huonossa työympäristössä ei kukaan jaksa tai halua työskennellä pitkiä aikoja. Työhyvinvointi tulisikin nähdä kulun sijasta investointina, joka oikein organisoituna tulee maksamaan itsensä takaisin moninkertaisena.
