Biologian tunneilta muistanet varmaan, että Suomen metsät kuuluvat pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen toisin sanoen taigaan, joka kattaa lähes koko pohjoisen pallonpuoliskon aina Alaskasta Siperian kautta Kaukoitään. Havumetsävyöhyke kattaa lähes puolet koko maailman metsistä, kyseessä ei siis ole mikään mitätön pläntti puita. Vaikka et muistaisikaan mitään tästä nippelitiedosta (ei hätää, emme tuomitse), tietänet varmasti ilman biologian tuntejakin, että suurin osa Suomen pinta-alasta on metsän peittämää (tarkalleen ottaen 71,6%) ja kiitos tämän, olemme myös yksi maailman metsärikkaimmista kansoista. Uskallamme siis väittää, ettei yksikään Suomessa asuva olisi koskaan eläessään nähnyt metsää!
Meidän metsämme ja sen antimet ovat olleet ja ovat edelleen hyvin tärkeä resurssi jokapäiväisessä elämässämme, sitä ei voi kukaan kiistää. Tiesitkö muuten, että yli puolet metsistämme on yksityisessä omistuksessa ja noin kolmasosa valtion omistuksessa, mutta vain alle yksi kymmenesosa on varattu metsäteollisuuteen? Yksityisiä metsänomistajia Suomessa on arvioitu olevan lähes 600 000, aika hurja luku! Loogisesti, tästä luvusta suurin osa on kaupunkien ulkopuolella asuvia suomalaisia, mutta myös osa kaupunkilaisista omistaa metsää asuinpaikkansa ulkopuolella. Vaikka valtio rahoittaa yksityisten omistajien metsänhoitoa, suurin osa metsänhoidon kulujen kattamiseen menevistä rahoista tulee metsänomistajan omasta pussista. Metsänomistaminen ei siis ilmaista ja helppoa, mutta usein kannattavaa, sillä metsissämme muhii varsinainen kultasuoni (ja kullalla viittaamme puihin).
Metsä on tuonut meille leivän pöytään jo satojen vuosien ajan ja sitä on hyödynnetty niin kaskiviljelyssä, metsästyksessä, kalastuksessa, eränkäynnissä ja metsätaloudessa. Puitamme käytetään muun muassa tervanpoltossa, polttopuina, risteilyalusten rakennuksessa, höyry- ja vesisahoissa sekä rautaruukeissa. Puita kutsutaankin usein metsiemme kullaksi, sillä niiden arvo on noussut teollisuusvallankumouksen jälkeen huimasti.
Puun kuljettaminen ja varastoiminen vapaa-ajan käyttöön
Jos kysyisimme sinulta nyt, missä kaikkialla vapaa-ajan aktiviteeteissa voimme puuta hyödyntää, tuskin jäisit sanattomaksi, puun hyötykäytölle kun löytyy lukuisia käyttötarkoituksia! Oikein käsiteltynä puu kestää vuosikymmeniä ja on ekologinen ja uusiutuva energianlähde. Puun käsittely, katkominen ja varastoiminen ottaa kuitenkin aikansa. Siksi oikeanlaiset työvälineet edistävät työn nopeutta, turvallisuutta ja helppoutta. Mikäli käytät puuta vain mökkisi lämmittämiseen, pelkkä kirves tai moottorisaha lienee riittävä apulainen, mutta suuremmille halkomäärille ja niiden pilkkomiseen, kuljettamiseen ja säilyttämiseen kannattaa katsella esimerkiksi klapikonetta, puunkuljetinta tai klapisäkkiä.
Jos harrastelet puun parissa enemmän tai vähemmän, klapikoneen tai klapisäkin sijaan saatat kuulla myös puhuttavan halkokoneesta tai halkosäkistä. Käytämme sinällään väärin sanaa halko, sillä halolla viitataan noin metrin mittaisiksi paloiksi halkaistua puuta, kun taas klapit ovat halosta pienemmiksi osiksi hakattua puuta ja pilkkeeksi kutsutaan taas vieläkin pienemmiksi osiksi pilkottua polttopuuta. Liian monimutkaista? Ei hätää, helpoin muistisääntö on se, että klapi on aina halkoa pienempi ja yleensä heti käyttövalmis, sillä mikäli tilaat halkoja, ne täytyy yleensä pilkkoa pienempiin osiin esimerkiksi varastointia tai lämmitystä varten. Jos sinulla ei ole kirvestä tai moottorisahaa käytössäsi, klapi lienee halkoa parempi vaihtoehto.
Klapikoneeseen sijoittaminen voi olla hyvä vaihtoehto, jos käsittelet puuta useammin ja puita on paljon pilkottavaksi eikä työ onnistu käsipelillä. Urakassa aikaa ja voimia säästämällä kätevä puunkuljetin auttaa myös liikuttelemaan puita lyhyitä etäisyyksiä. Pidemmillä matkoilla esimerkiksi perävaunu ja muutama apukäsi riittänee ja hankkimalla tarpeisiisi sopivat klapisäkit puumateriaalin kuljetus, siirtäminen ja varastointi helpottuu huomattavasti. Laadukas klapisäkki kestää käytössä jopa vuosia ja hengittävä materiaali edistää puun kuivumista. Klapisäkki suojaa puuta ja estää pölyn ja hakkeen levittymistä ympäriinsä, jolloin siivoaminenkin helpottuu. Klapisäkkejä on tarjolla aina muutamista litroista yli tuhanteen litraan ja hinta liikkuu muutamissa kymmenissä euroissa tilavuudesta ja laadusta riippuen.
